Kylläpä kuopus on vikkelä!

Oltiin päivällispöydässä ja kaadoin esikoiselle maitoa mukiin. Kuopus oli jo syönyt vaatimattomat 4 teelusikallista ja protestoituaan olin nostanut hänet jo pois syöttötuolista. Ei tarvinnut kuin selkäni kääntää, kun jo oli kädet esikoisen maitomukilla. Erittäin vauhdikkaasti - mutta täysin läikyttämättä! - hän tarttui maitomukiin ja... kulautti. Voi hyvät hyssykät! Ensimmäinen kosketus "raakaan" lehmikseen!! Kyllä oli vauvalla ilme hauskan näköinen. Ja taisi olla mullakin. Harmi vain, etten nähnyt omaani peilistä ;) Meillä ollaan näin omatoimisia näköjään. Eipä kait mitään hätää. Onhan tuo saanut lehmistä kypsennettynä ja hapatettuna vajaan kuukauden verran. Ja ainakin toistaiseksi nukkuu ihan rauhallisesti. Taitaa äidillä vain edelleen pulssi käydä ylikierroksilla, kun asiaa muistelen. Näin ne lapset kasvavat... :)

Omatoimisuudesta vielä vähän lisää. Ruuan jälkeen siirryttiin olkkariin. Esikoinen katsoi lastenohjelmia uudelta DVD:ltä ja kuopus hommaili omiaan. Minä istuin lattialla ihan lysyssä ja mietin syntyjä syviä. Havahduin, kun kuopus, äidin pikkuvauva, kiipeää ihan itse syliin ja kiskoo paitaani ylös. Maitoa mulle, tuo tuntui sanovan. Mikäs siinä sitten, kun vauva syliin ja maitoa masuun :)
Onpas muuten mukava nähdä, miten toisella alkaa silmät loistaa, kun tietää saavansa pian (m)aitoa. Aivan ihanaa. Vielä ihanampaa se olisi, jos tuo ei nipistelisi silloin, kun on rinnalla *auts*