Vajaat kaksi viikkoa mökillä meni niin että hujahti. Viime viikon maanantaina hikisen päivän jälkeen, kun mies tuli töistä ja näki tuskaiset kasvoni ;) hän ehdotti, että lähtisin lasten kanssa jo edeltä Kutemajärvelle vanhempieni mökille. Soitto äidille varmistamaan, että meidän sopi sinne mennä viikon etuajassa, ja ei kun pakkaamaan. Jotta miehellä olisi auto käytössä sen viikon ajan, hän ystävällisesti tarjoutui ajamaan meidät mökille ja seuraavana aamuna takaisin kaupunkiin. Niinpä lähdimme yötä vasten köröttelemään. Matka kestää reilut kolme tuntia, ja kun lapset nukkuvat, ajaminenkin sujuu joutuisammin. Eivät ole kovin hyviä automatkustajia nämä meidän lapset, nimittäin.

Tiistaiaamuna olikin sitten mukava herätä ja pulahtaa järveen aamu-uinnille :) Mökillä on pieni hiekkaranta, jossa lasten oli hyvä puljata. Eikä se pieni rantapoukama muutenkaan ole mitenkään syvä, hyvä jos syvin kohta on metrin luokkaa silloin, kun vesi on korkealla. Esikoinen olisi ollut koko ajan vedessä. Aluksi hän "ui" pelastusliivit päällä, sitten hän siirtyi "uimaan" uimarenkaan avulla ja ihan viime päivinä uimarengaskin jäi hiekalle, ja niin vain hän ui koiraa pari metriä kerrallaan :) Ja kun ei pää enää pysynyt pinnalla, jalat pohjaan vain ja hetken levähdys. Pappaa vähän hirvitti, kun esikoinen uimarengas ympärillään juoksi laiturinmitan ja hyppäsi tyylikkäästi mahalleen veteen. Ei kuulemma sattunut, kun yhden pläjäyksen jälkeen sitä kysyin :)

Kuopuskin innostui vedestä yli kaiken. Jos hän olisi saanut päättää, rannassa oltaisiin oltu ihan koko ajan. Innokkaita uimareita lapset ovat molemmat, eivätkä pelkää vettä ollenkaan. Uskon, että siitä saan kiittää vauvauintia. Hyppimisestä puheenollen, kuopuskin innostui hyppäämään laiturilta veteen - tosin papan syliin :)

Viikko meni vauhdilla mökkeillessä aurinkoisessa säässä syöden, uiden ja saunoen, ja mieskin tuli ensimmäisen viikon jälkeen paikalle. Silloin sain minäkin vähän lomailla, kun en ollut ihan koko ajan lastenhoitovastuussa. Esikoinen tietysti touhusi papan kanssa aina, kun oli mahdollisuus, mutta kuopuksen perään piti kyllä aika tarkkaan katsoa.

Toinen mökkiviikko oli säiltään epävakaisempi, ja pari sateistakin päivää tuli koettua. Onneksi kesä kuivaa sen minkä kasteleekin, joten sateesta huolimatta lapset uivat ja leikkivät pihalle sen minkä jaksoivat. Ja paljon jaksoivatkin. Kuopuskin otti jälleen päiväunet ohjelmistoonsa, ja yöunille molemmat sammuivat heti iltayhdeksän jälkeen. Se on aika hyvin tässä meidän perheessä :)

Tämän viikon aikana minäkin sitten liityin "kolmikymppisten iloiseen kerhoon", kuten eräs ystäväni onnittelussaan tekstasi (terkkuja vain, jos olet kuulolla :) ). Tätä merkkitapahtumaa juhlittiin erittäin pienimuotoisesti: esikoinen antoi mummin kanssa tekemänsä kortin, mummi leipoi mustikkapiirakan - ja minä kävin kampaajalla ja leikkautin hiuksista n. 40cm pois. Hurjalta tuntui, sillä tätä lyhyemmät hiukset on aikaisemmin olleet silloin, kun olin7v ja menin ekalle luokalle. Kampaajalle sanoin, että hiuksien pitää yltää ponnarille, ja niin ne yltävätkin, juuri ja juuri. Nyt sitten totuttelen elämään lyhyttukkaisena :) Ja ihan vain syksyä ja koulua ajatellen tämän tein. Aiemmin hiukset olivat niin pitkät ja painavat, ettei edes ponnari pitänyt niitä kunnolla kiinni treenatessa. Nyt saan tukan kiinni näppärästi pienellä soljella. Oppisi vielä olemaan hiukset auki...

Koko kaksiviikkoisen ajan olin nettipimennossa. Tai no melkein. Kangasniemen kunnantalon aulassa olevalla koneella kävin pikaisesti pari kertaa selaamassa sähköpostit. Teki ihan hyvää, vaikka itse sen sanonkin ;) Ja kohta on toinen samanlainen viikko edessä, kun loma jatkuu, ja lähdetään viikoksi sinne Inkooseen.

Kuopus muuten hengasi lähes koko kaksiviikkoisen paljaspeppuisena. Hienosti oppi käymään puskapissalla, vaikka puskan käsite olikin mökillä aika laaja ;) Ja nykyään sana "kakka" tarkoittaa kakan, pissan ja kakun  lisäksi sujuvasti myös kenkää ja ruokaa :D Se vähä, mitä vaippoja tarvittiin, selvittiin hienosti harsoilla. Ihanaa oli, ettei tarvinnut ensin ostaa vaippoja ja sitten käytön jälkeen roudata niitä roskiin. Seikka, jonka takia ilomielin puen lapsilleni kestovaipat kertisten sijaan.

Loma siis jatkuu vielä viikon, kunhan mies ensin tämän viikonlopun ajan auttaa tätiään talonrakennusprojektissa ja minä pesen pyykkiä ja vähän huushollaan :) Palailen linjoille elokuun alussa, kun arki jälleen koittaa meidän perheeseen.