Enää reilu kuukausi, ja koulun virallinen syyslukukausi on lopussa. Nyt onkin hyvä aika kertoa välikuulumisia :)

Lapsilla sujuu päiväkodissa oikein hyvin. Miehen kanssa sovittiin, että pyritään viemään lapset päiväkotiin klo 9 ja 10 välillä. Ei tule eroitkuja, kun kuopuskin pääsee suoraan pihalle muiden lasten kanssa leikkimään. Esikoinen vain ryntää isojen puolelle, hyvä jos ehtii lähtöhalin antaa :) Aiemmin hoitajat kertoivat, että kuopuksella kaikki siirtymät (ulkoa sisälle, syömästä nukkumaan, sisältä ulos) saivat aikaan itkun. Ei kuulemma enää. On ilmeisesti päiväkodin rutiinit tulleet niin selviksi, ettei niitä tarvitse enää "pelätä". Joskus käy niin, että päiväruoka ei oikein kuopukselle maistu. Niinä päivinä hän on hyvin tomerasti jo ennen kahta (jos on jo herännyt päikkäreiltä siihen mennessä) oven luona seisomassa ja hokemassa "kuokaa!" eli ruokaa pitäisi jo saada :) Esikoinen on ruokien kanssa oikein hyvä: kun haettaessa kysyy, miten on päivä mennyt, hän selostaa tosi tarkkaan senpäiväisen ruokalistan. Italiansalaatit, kanapastat sun muut tulevat kuin kaupan hyllyltä. Ja loppuun hän aina kehaisee, miten joko söi lautasen tyhjäksi tai vaihtoehtoisesti otti x kertaa lisää. Samanlaisia ovat lapset siinä mielessä, että heille tuntuu 1,5-3 vuoden iässä riittävän n. 4 ateriaa päivässä - ja kuopukselle sitten tietysti äidinmaito siihen päälle. Jos nimittäin aamupala on maistunut, ei päiväruoka niin maistukaan, jolloin taas välipala maistuukin, mutta iltaruoka vähän huonommin ja iltapala sitten taas paremmin. Tai jos aamupala ei ole ollut mieleinen, niin silloin syövät kunnolla päiväruokaa, jolloin välipalalla ei ole niin nälkä, mutta jonka seurauksena iltaruoka on suosiossa, eikä iltapalaa enää niin paljon masuun mahdu. Että semmosta.

Koulu menee taas vähän paremmin. Lähinnä siitä syystä, että se inhokkikurssi loppui viimein viikko sitten. Eipä sen kahden opintoviikon takia jää maisterin paperit saamatta, vaikka hetken jo näyttikin siltä. Nyt koulukoulua on kahtena aamuna viikossa. Muina päivinä kirjoittelen esseitä ja suunnittelen opinnäytetyötäni sekä alustavasti jo vuodenvaihteen jälkeen alkavia harjoittelujaksojani. Sen lisäksi katselen tiettyjä tansseja videoilta tarkoituksenani oppia ne pystyäkseni opettamaan ne muille. Olen nimittäin mukana opintoihin kuuluvassa produktiossa, joka toteutuu koulun ulkopuolella. Esitykseen on viisi viikkoa aikaa (tänään tasan) ja harjoituksia on torstaisin ja perjantaisin. Tämä produktio on oikeasti vanhan tanssikouluni joulunäytös, johon balettioppilaat tekevät n. puolen tunnin mittaisen teoksen. Olen mukana assistenttina ja sen lisäksi sain "kenkäroolin", eli pääsen kuitenkin näyttämölle. Assarointiin kuuluu mukanaolo harjoituksissa kaksi kertaa viikossa (tekee viikossa 8x45min) sekä muutama harjoituskerta ilman pääopettajaa. Noina kertoina harjoitan solisteja. Harjoituksissa vastaan solistien osuudesta sekä ryhmätansseissa olen "yleisapuna". Ja kun saadaan teos näyttämövaiheeseen, olen siis sekä kertojamummo että paha haltijatar :)

Tämä produktio on tosi antoisa, ja etenkin sen ansiosta olen täysin vakuuttunut siitä, että olen tismalleen oikealla alalla. Nostalgiaa tuo se, että kyseessä siis on se tanssikoulu, jossa aloitin tanssiharrastukseni ja josta lähdin Lontooseen opiskelemaan alaa, ja että pääopettajana on minun vanha opettajani (joka oikeasti ei ole ollenkaan vanha). Harjoitussalit ovat ne samat, joissa itse aikoinaan harjoittelin, ja osa tanssinumeroista (etenkin nuo solistien numerot) olen itsekin aikoinaan esittänyt. Muutaman kyyneleen olenkin tirauttanut esitysvideoita katsellessani. Itselleni olen kovasti selittänyt kyyneleiden johtuvan näistä imetyshormoneista, mutta tuota en oikein usko itsekään... ;) Oudolta tuntuu ajatella, että siitä on jo 11 vuotta, kun tuolta koulusta lähdin maailmalle. Enkä tuolla salissa ollessani koe kuitenkaan olevani tuota yhtätoista vuotta vanhempi. Mihin ihmeeseen tämä aika onkaan mennyt?

Produktio karruttaa opintoviikkosaldoani peräti seitsemällä, joten kun ynnään kaikki tämän syyslukukauden opintoviikot yhteen, tulee niitä yhteensä 13. Ihan hyvä määrä. Ja pari saattaa vielä tulla lisää, jos pääsen mukaan parille vapaavalintaiselle kurssille joulukuun alussa. Kevätlukukaudelle opintoviikkoja jää hieman enemmän, n. 17, joista 12 tulee kahdesta harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Ihan en pääse maisterinjuhlia viettämään keväällä, mutta ensi syksynä tähän aikaan olen jo melko varmasti pesunkestävä tanssitaiteen maisteri. Ja kun koulu on vihdoinkin ohi, pääsen tekemään sitä, mitä haluankin :)