Oli jotenkin ennalta arvattavaa, että kun mies lähtee Leville laskettelemaan neljäksi päiväksi, niin jotain ikävää tapahtuu täällä kotona. Niinpä sitten kävi, että heti, kun minä jään yksin lasten kanssa muutamaksi päiväksi, minuun iskee vuosisadan flunssa.

Koko viikonlopun olen yskinyt keuhkojani kunnolla pihalle. Päätä särkee, ja kaikki lihakset ovat ihan hellinä. Nenä vuotaa kuin Imatran koski ja pää on niin täynnä räkää, että on ihme, ettei sitä valu korvistakin jo ulos. Yritä tässä nyt sitten opinnäytettä kirjoittaa.

Jotain positiivistakin sentään. Lapset ovat sen verran terveitä, että ovat päivät päiväkodissa. Jos minun pitäisi tässä kunnossa vielä istuskella hiekkalaatikolla tai antaa keinulle vauhtia, niin kyllä lähtisi järki. Nyt saan kuitenkin olla rauhassa, vaikkakin koneen ääressä. Kamala rutistus päällä, kun huomiseksi pitäisi saada opinnäytettä kirjoitettua hurjasti eteenpäin. Ei kun kuumaa mehua isoon saaviin sekä paketillinen Nessuja tähän viereen, niin eiköhän tämä tästä. Atshii!!