Aloitetaan jälkimmäisestä:

Joskus aikoinaan olin suuri Euroviisufani. Katsoin ne alusta loppuun ja usein vielä äänitin biisit C-kasetille, että saatoin kuunnella niitä myös itse finaalin jälkeenkin. Joka ikinen kerta Suomen kappaletta hehkutettiin; miten kaikki ulkomaiset levyihmiset olivat siitä kiinnostuneita, ja miten mahtava mediamylly suomalaisten artistien ympärillä aina pyöri - ja siitä huolimatta Suomi vuosi toisensa jälkeen jakoi jumbosijan, tai piti sen kokonaan itsellään.

Oltiin viikonloppu vanhempieni luona, ja ajattelin samalla katsoa Euroviisutkin. Suomen edustuskappaleen olin kuullut kerran: torstaisessa semifinaalissa. Sen lisäksi vain Ukrainan slaavilaisvaikutteinen kappale ei herättänyt halua pikakelata hommaa eteenpäin. Odotin siis mielenkiinnolla, mitä tulisi tapahtumaan.

Kuten niin usein ennenkin, suurin osa biiseistä oli mitäänsanomattomia. Mieleen jäivät vain Venäjän kappale (lähinnä ballerinojen ansiosta - itse laulajasta (vaikka olikin ihan hyvännäköinen) en niin pitänyt), tuo jo mainitsemani Ukrainan kappale, Liettuan (vai Latvian?) "We are the winners of Eurovision" sekä Suomen Lordi.

Pisteiden jako oli erittäin hilpeää katsottavaa. Ja lopputilanne sai jo nauramaan ääneen :) Mietin, pitäisikö suunnitella varaavansa liput ensi vuoden Euroviisuihin, sillä kyseessä taitaa olla vähän sama asia, kuin Marsin valloitus.

Onneksi olkoon vain, Lordi, joka teki Euroviisuhistoriaa. Suomi voitti ja pistemäärällä, joka oli koko kisojen suurin koskaan (292, jos joku ei sitä vielä tiedä). Hard rock hallelujah, vaan!

Sitten tuo ensimmäinen:

Olin lauantaina kaverini kanssa kirppiksellä myymässä. Tämäkin oli melko historiallinen tapahtuma, sillä kyseessä oli kokonaista toinen kerta, kun olin kirppiksellä. Ja kokonaista toinen kerta, kun olin myös myymässä jotain. Tarkoituksenani oli päästä eroon meille tarpeettomista kirjoista. Keittokirjat vietiin kädestä heti paikan aukeamisen jälkeen, samoin suurin osa suomenkielisistä pokkareista ja kovakantisista. En ollut turhantarkka hinnoista, kunhan vain pääsin eroon kirjoista. Niinpä annoin mennä eurolla ja 50 sentillä. Kyllä silläkin pääsi omilleen, kun päivän tuotto oli reilut 20e. Ystäväni oli varannut pöydän koko viikonlopuksi ja lupasi ystävällisesti pitää jäljelle jääneet kirjat myös tänään myynnissä. Aika heikosti niitä meni, ja suurin osa englanninkielisistä pokkareista tuli takaisin. Tänään olin laittanut myyntiin myös jotain isohkoa vauvatavaraa, kuten rintarepun (kaksi kertaa käytetty), hoitolaukun (muutaman kerran käytetty) ja 2,6metrisen kantoliinan (jonkin verran käytetty, mutta edelleen priimakunnossa). Sanomattakin selvää, että nuo menivät kaikki, ja vielä kohtuuhyvään hintaan. Koko viikonlopun tuotto minun osaltani oli reilu kuusikymppiä. Sillä saakin mukavasti kankaita äitiysvaatteita varten :)

Täytyy varmaan harkita uudelleen (tai siis kolmannen kerran) kirpparille menoa. Jos silloin pääsisi eroon noita viimeisistäkin tarpeettomista kirjoista, parista iltapuvusta sekä kesäisestä jakkupuvusta. Varastossa on myös meille tarpeetonta keittiötavaraa (sipulisilppuri, juuresmylly, wok-pannu...), josta olisi mukava saada vähän rahaa. Ja ennen kaikkea päästä eroon. Mietitään, mietitään...