Tultiin eilen serkun häiden kautta kotiin. Mökillä oli rattoisaa (etenkin kun lapsille oli seuraa vanhemmistani), ja nyt ollaan kotona pyykinpesutauolla. Lisäksi esikoinen pyysi, että oltaisiin vielä huomennakin kotona, että hän saa pihassa leikkiä kavereidensa kanssa. Mietitään, mietitään...

Lomailu on ihan kivaa. Etenkin silloin, kun ei juurikaan tarvitse huolehtia ruuista. Äitini, tuo kodin hengetär, ystävällisesti hoiti noin viikon loman aikana ateriat pöytään. Toki autoimme miehen kanssa sitten mm. tiskaamisessa ja pöydän kattamisessa. Taisipa mies yhtenä päivänä grillata pihvit äitini tehdessä salaattia. Minä istuin pihakeinussa tai sisällä (ei ollut helteistä Kutemajärvellä, ja itikat =hyttyset olivat hieman liian seurallisia minun makuuni) ja virkkasin. Sain vihdoin viimein Iisakin kirkkoni, tuon ikuisuusprojektini valmiiksi! Siitä mahdollisesti kuvia ja juttua myöhemmin... ;)

Vanheninkin jälleen vuodella viime viikon aikana. Olin erittäin otettu siitä, että eräs ystäväni muisti minua onnittelutekstarilla. Mies osti synttärilahjaksi minulle Marimekon unikkokassin. Tällä kertaa pääsi halvalla: toissa vuonna lahjatoiveenani oli saumuri :) (just se sama, joka on ostamisen jälkeen ollut erittäin ahkerassa käytössä).

Vielä olisi viikko lomaa miehellä jäljellä (ja mahdollisesti viikko elokuun puolella.) Sen jälkeen alkaakin lapsilla taas päiväkoti ja minulla opinnäytteen viilaaminen. Vielä ei tunnu yhtään siltä, että loma saisi jo olla ohitse, onneksi. Kun viimeistään ylihuomenna lähdemme maalle (Inkooseen), niin otan tällä kertaa neuleen mukaan. Jos sen saisi valmiiksi ennen helmikuun pakkasia, niin hyvä olisi :)