Vieläkin riittää raportoitavaa. 76 neliön remontointi ei suju ihan käden käänteessä (vaikka kyseessä on vain kosmeettinen pintaremontti ilman keittiökalusteiden ja sanitettitilojen uusimista), etenkin, kun remppaa tehdään huone kerrallaan ja yritetään samalla asuakin asunnossa. MUTTA loppusuoralla ollaan jo!!

Viikonloppu meni vauhdilla. Lapset viihtyivät mummolassa (olivat heräämisestä nukahtamiseen pihalla riekkumassa, mitä nyt välillä kävivät sisällä syömässä), ja me miehen kanssa aherrettiin kotona. Perjantai-iltana, kun oltiin lapset saatu mummolaan, ajettiin takaisin tänne ja tapetoitiin ne pari seinää sillä tasoitetapetilla. Jälleen meni reilut kolmisen tuntia, ja kun päästiin takaisin mummolaan, lapset olivat jo nukkumassa. Esikoinen oli vielä kuulemma itse sanonut, että hän lähtee nyt nukkumaan ja kiivennyt yläkertaan _omaan sänkyynsä_. Oltiin miehen kanssa niin rätti poikki, että pikaisen iltapalan jälkeen mekin siirryimme yläkertaan nukkumaan. Kello oli silloin jo yli puolen yön. Kuopus nukkui rauhallisesti sivuvaunussaan ja esikoinen omassa sängyssään. Vasta viideltä hän kömpi miehen ja minun viereen. Lauantaina herätys oli kasilta, ja kymmeneltä oltiin takaisin remontoimassa. Appiukko tuli samoihin aikoihin auttamaan maalaamisessa. Kolmeen mennessä oltiin saatu maalattua seinät ja katto kahteen kertaan. Appiukko lähti kotiin, mies alkoi kiinnittää listoja ja minä näpersin pikkuosien maalauspuuhissa. Viiden aikaan päästiin sitten irroittelemaan maalarinteippejä ja suojapapereita lattioilta. Siinäkin oli oma hommansa. Mummolaan ja saunaan lähdettiin puoli kahdeksan jälkeen. Olin niin poikki seisomisesta ja kyykistelystä, että jalat eivät tahtoneet kantaa. Lapsilla päivä oli jälleen mennyt hienosti, ja saunan jälkeen iltakymmeneltä olimme kaikki neljä jo sikeässä unessa :) Sunnuntaina tulimme jälleen miehen kanssa jatkamaan remonttia. Ajatuksena oli saada kämppä kuntoon, eli viimeistelyt tehtyä ja huonekalut omille paikoilleen. No, se jäi ajatuksen tasolle. Yllättävän paljon aikaa menee muuten valaisimien kiinnittämiseen ja muuhun tärkeään näpertämiseen. Ennen kuin iltaseitsemältä lähdimme hakemaan lapsia kotiin, olimme onneksi saaneet eteisen ja olohuoneen lamput paikoilleen ja kaikki työkalut kannettua partsille odottamaan järjestämistä ja siivousta. Kun sitten illalla pääsimme kotiin ja saimme lapset kannettua nukkuvina sänkyyn, toimme olohuoneeseen sohvan ja telkkarin. Ainoat huonekalut, joita en tänään olisi yksin saanut kuljetettua.

Nyt aamusta olen ollut ahkera ja imuroinut ja pessyt lattiat (niillä olikin inhottava kävellä, kun hienoa kivipölyä betonikaton poraamisen jäljiltä jäi ikävästi jalkapohjiin kiinni). Seuraavana ryhdyn sisustamaan, eli järjestelemään tavaroita paikoilleen. Siinä taitaakin mukavasti vierähtää koko loppupäivä. Tavoitteena on saada olohuone kuntoon ennen kuin haen lapset päiväkodista. Jossain välissä pitäisi sitten myös ehtiä vielä lukea opinnäyte läpi, että osaan keskiviikkona vastata "oikein" kypsyysnäytteen kysymyksiin (siis että mitä tulikaan tässä taannoin kirjoitettua ;) ).

Ihan tänäänkään ei remontti taida valmistua. Keittiöstä puuttuu edelleen kattolamppu samoin kuin lastenhuoneestakin. Sieltä lamppu siirrettiin olohuoneeseen toiseksi valopisteeksi. Lisäksi keittiön ja makkarin pistorasiat ovat edelleen irti seinistä, mutta niitä mies pääsee kiinnittämään vasta, kun nyt keittiössä ja makkarissa olevat olohuoneen tavarat on siirretty omille paikoilleen. Eli ehkä ensi viikolla :) Toivottavasti.