Erästä mainosta mukaillen siis...

Totaalisesti kyllästyin siihen, että lastenhuone on aina kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Ensin käskin lapset siivoamaan sen, sitten hetken asiaa mietittyäni laadin (ja hyväksytin) uudet säännöt:

1) Lastenhuoneessa leikitään. Jos se on liian sekainen leikkeihin, ei voi mitään. Sen voi silloin siivota tai olla siivoamatta. Minua ei kiinnosta.

2) Lelut pysyvät lastenhuoneessa. Kaikki ne lelut, jotka sieltä tuodaan pois (koska siellä ei mahdu leikkimään), minä omakätisesti kerään muovipussiin ja vien varastoon.

3) Jos leluja menee rikki huonon pidon takia, ne heitetään roskikseen, eikä uusia leluja tule.

4) Jos leluja on hukassa, asia ei ole minun ongelmani. Koska niitä ei ole tuotu pois lastenhuoneesta, niiden on pakko olla yhä siellä, ja ne löytyvät, kun lastenhuone siivotaan.

5) Mikäli huone on sekaisin, kavereita ei tule meille kylään. 

Lapset ovat leikkineet huoneessaan nyt kaksi tuntia, ja huone on kuin hävityksen kauhistus. Yritän olla ihan rela asian suhteen. Jos sekasotku alkaa ahdistaa, vedän tyynesti huoneen oven kiinni. Tai näin ainakin olen suunnitellut.

P.S. Tänään on taas kotipäivä, kun lapsilla oli aamupäivällä hammaslääkäri, enkä halunnut viedä heitä sen jälkeen päiväkotiin, kun siellä olisivat melkein jo olleet päiväunilla. Hammaslääkäri oli erittäin tyytyväinen molempien hampaisiin, ja ihme kyllä, kuopuskin meni hammaslääkärin tuoliin pötköttämään hymyssä suin. Vähän häntä jännitti, kun niin kovasti puristi minua sormesta :) Seuraava käynti pitäisi varata puolentoista vuoden päähän. Hammaslääkärin jälkeen kävimme kirjastossa. Esikoinen halusi lainata Pekka Töpöhäntä -kirjoja. Kirjastosta pyöräilimme lähipuistoon, jossa lapset leikkivät vajaan tunnin. Sen jälkeen olikin kiire kotiin syömään. Kyllä on muuten mukavaa viedä lapset taas huomenna päiväkotiin... :)