Esikoinen on saanut ravata lääkärissä viimeisen vuoden aikana, kun ensin hän sairasti kolme keuhkokuumetta puolen vuoden sisään (ekalla oli tiputuksessa sairaalassa, viimeisin oli jouluna, mutta siitä selvittiin lääkärissäkäynnilla ja kotihoidolla) ja sen jälkeen ollaan käyty tutkimuksissa. Viikko sitten hän kävi miehen kanssa "juoksukokeessa", eli testattiin keuhkot rasitusastman varalta, ja tänään oli allergiatestit ja lastenlääkärillä käynti.

Kuinka ollakaan, lapsi sai terveen paperit. Kaikki prick-testit olivat negatiivisia, eikä tuosta juoksukokeestakaan mitään sen kummempaa kuulemma selvinnyt. Lisäksi kesä on mennyt sairastelujen suhteen todella hyvin, kun vain satunnaisesti on ollut pientä nuhaa (saimme tehtäväksemme keväällä pitää hänen kohdallaan oirepäiväkirjaa) ja inhaloitavia lääkkeitä on jouduttu antamaan ihan vain pari kertaa kesän aikana - ja yksi kerroista oli silloin, kun ne Venäjän metsäpalosavut olivat täällä pahimmat.

Kuukauden kuluttua on vielä aika kurkku- ja korvapolille, jossa lääkäri tsekkaa kitarisat. Syynä keuhkokuumeisiin voivat nimittäin olla "ylisuuret" kitarisat, ja kun ne leikataan, ei niistä enää pitäisi olla vaivaa. Seurantakäynti tämän muun härdellin osalta onkin vasta helmikuussa, joten nyt sitten ollaan silmä tarkkana, koska mahdollinen infektiokierre alkaa. Vaikka päiväkotielämää on kesäloman jälkeen ollut jo 1,5kk, ei esikoinen vieläkään ole sairastanut tyypillistä "nenä vuotaa kuin seula" -flunssaa. Harvinaista sinänsä, sillä kahtena aikaisempana päiväkotisyksynä on tuntunut, että mitään muuta ei ole saanut tehdä kuin pyyhkiä toiselta räkää pois ylähuulelta.

Olisikin erittäin hyvä, jos noista keuhkokuumeista päästäisiin näinkin vaivattomasti.