Vuoden vaihduttua medioissa on jälleen ruodittu imetystä. Valitettavasti lähinnä negatiivissävytteisesti. Harmi. Imetyksestä kun tiedetään, miksi se on tärkeää ja tarpeellista, mutta ei tiedetä läheskään niin hyvin, miten sen saa toimimaan. Myös silloin, jos tulee mutkia matkaan.

Pään avasivat Karjalainen ja Keskisuomalainen jutulla "Vauva ja nälkä on huono yhdistelmä". (Sanottakoon, että kuka tahansa ja nälkä on huono yhdistelmä. Minä ainakin olen nälissäni kuin ahteriin ammuttu nalle.) Harmi vain, että kyseisessä jutussa ei käynyt ilmi, miten äitejä oli ohjeistettu imetyksessä. Eikä edes sitä, oliko äideille kerrottu maidon riittämisen merkit. On niin helppo syyttää imetystä. Sehän ei näy eikä kuulu, eikä tuo rahaa kenenkään kassaan. Jutussa myös kehotetaan kääntymään ammattilaisten puoleen vertaistuen (joka voi pahimmillaan olla myös erittäin vaarallista!) sijasta. Eipä kuitenkaan kerrota, että lastenneuvoloissa työskentelevistä terveydenhoitajista vain 32%:lla on takanaan minimi-imetysohjauskoulutus (WHO:n 18 tunnin koulutus), lääkäreillä ei sitäkään. (Paljonpa auttaa, jos imuotetta tarkastava th istuu kirjoituspöydän takana ja sanoo, että ote näyttää hyvältä, vaikka äidillä rinnat ovat jo verillä. Esimerkiksi.) Lisäksi vastuu vieritettiin vapaaehtoistyötä tekevien vertaistukihenkilöiden niskoille, vaikka ihan aikuisten oikeesti vastuu kuuluu nimenomaan niille terveydenhuollon ammattilaisille, joiden pitäisi ohjata äitejä imetyksen alkuun. Saa vauvan kuivumaan myös pullolla: pitkät syöttövälit, että "vatsa saa levätä" ja himpun verran liian niukat korvikeannokset, niin eiköhän vauva silloinkin kuivahda. Lisäksi suurin osa sairaaloihin tuotuja ja tippaan laitettuja vauvoja on kuivunut ennemmin rs- ja rota-virusten takia, ei täysimetyksen takia.

Etelä-Saimaa ja MTV3 jatkavat imetysaiheen käsittelyä, tällä kertaa allergianäkökulmasta. On totta, että monesti vauvan poskien lehahtelut uusien ruoka-aineiden kohdalla ovat väliaikaisia ja vaarattomia. Mutta mikä ihme siinä on, että tässäkin jutussa vähätellään puolen vuoden täysimetyksen etuja? Olisi tavattoman mukava lukea itse ne tutkimukset, joihin professori Hannuksela nojaa sanoessaan, että täysimetyksen pituus ei saisi juurikaan ylittää neljää kuukautta, eikä ainakaan puolta vuotta.

Onkin tavattoman yllättävää, jos Suomen täysimetysluvut tällaisen julkisuuden jälkeen mihinkään nousevat. Lieneekin aivan mahdotonta suomalaisten naisten täysimettää suosituksenmukaiset puoli vuotta, vaikka mm. ruotsalaisilla, norjalaisilla ja yhdysvaltalaisilla naisilla ei asian suhteen ole ongelmia. Mikä lie meidän geeniperimässämme on vikana...