Olenko outo, kun pidän siivoamisesta? Siivoaminen on kivaa: on mukava nähdä työnsä jälki oli kyse sitten pyykkäämisestä, imuroimisesta, lattioiden pesusta tai pintojen pyyhkimisestä. Ainoa, mistä en pidä on se, kun kaikki muut pyörivät jaloissa ja sotkevat sitä mukaa, kun minä siivoan.

Tänään päätin pitää siivouspäivän. Joulukuusta meillä ei ollut, joten varisseet neulaset eivät olleet syy tarttua imuriin. Enemmän minua häiritsivät keittiön tahmainen lattia sekä joka paikassa häilyvät villakoirat. Niinpä ryhdyin hommiin heti, kun olin saanut aamupalan syötyä.

Olisittepa nähneet, kun kosteamopilla pesin lattioita samalla, kun imetin vauvaa kantoliinassa :) Imuroiminen vauva kantoliinassa ei enää ole temppu eikä mikään. Siitä on kokemusta jo kolmen lapsen kohdalta. Ainoa, mikä ei suju kovinkaan hyvin vauva kantoliinassa on puhtaan pyykin viikkaaminen kaappiin. Siksi tuo pyykkikori on vieläkin tuossa odottamassa :)

Siivouksen lomassa valmistin perheelle ravitsevan liha-aterian, ja jälkkäriksi söimme Ingmanin jätskiä (päärynä-vanilja-appelsiinitrio, oikein makoisaa, suosittelen). Nyt vauva nukkuu miehen kainalossa - tai nukkui äsken, juuri tuli äänimerkki, ja minä nautin puhtaasta kodista. To do -listalla on tosin vielä lakanoiden vaihtaminen ja peseminen, mutta sen ehtii vielä.