Taloyhtiössä oli tänään pihatalkoot. Koska olen hallituksen jäsen, olin jo senkin puolesta velvoitettu osallistumaan talkoisiin. Olisin toki osallistunut muutenkin - esikoista ja keskimmäistä ei olisi talkoista pitänyt poissa mikään.

Normaalisti talkoisiin on osallistunut kourallinen ihmisiä. Tällä kertaa oli toisin. Pihalla hääräsi yhteensä noin kolmisenkymmentä aikuista ja siihen vielä kaikki lapset päälle. "Vauvallisia" kaikista oli itseni lisäksi neljä muuta. Ja silloin, kun vauvat eivät nukkuneet vaunuissa, he keikkuivat mukana joko kantoliinoissa tai rintarepuissa. Ohimennen satuin kuulemaan kolmen vauvallisen keskustelusta pätkän. Hymyilin sisäisesti, kun heillä tuli puhetta kestovaipoista (kaikki käyttivät vauvoillaan niitä) ja kantoliinoista. En vain voi sille mitään, että ne "hörhöjutut", jotka ovat itsellenikin kolahtaneet, saavat hymyn naamalleni etenkin silloin, kun kuulen muidenkin niihin hurahtaneen :)

Talkoiden ohjelma oli rennon letkeä ja tällaiseen helteiseen kesäkuun iltaan juuri passeli: pientä siivousta sekä hiekkalaatikon hiekkojen vaihtaminen. Naiset hoitivat ensimmäisen ja miehet jälkimmäisen. Nyt on suurin osa hiekkalaatikon vanhasta hiekasta siroteltu ja levitelty pitkin pihan nurmikoita. Huomenna aamulla tulee laatikkoon uusi kuorma hiekkaa, joka toivonmukaan ei sisällä yhtä paljon käpyjä, neulasia, karkkipapereita, rautanauloja, rakennusjätettä ja muuta ei-hiekkaa kuin tänään laatikosta tyhjennetty tavara. Ja toivon myös, että huomenna tilalle tuotavaa hiekkaa on enemmän kuin yksi säälittävä traktorinkauhallinen. Vähän jännitystä elämään ;)

Kun siinä sitten rankimpien hommien jälkeen istuimme grillikatoksessa ja nautimme pihagrillin antimista (sekä raikkaista alkoholipitoisista juomista kukin tyylillään), tuli - yllätys yllätys - puhe lapsista. Ihan huviksemme siinä naisporukalla suoritimme pikaisen päässälaskun, ja totesimme, että mikäli kukaan "lapsellisista" tai sellaiseksi tulevista perheistä ei muuta pois, hiekkalaatikolla on ensi kesänä 12 taaperoa hiekkakaakkuja tekemässä. Vilinää tiedossa, siis. On muuten mukavaa, että lähes aina, kun pihalle menee heilumaan, niin sinne saa seuraa. Ja erittäin mukavaa tuo on lasten kannalta: leikkikaverit löytyvät läheltä, eikä ainakaan kesäisin ole siis mikään kiire sisälle.

Kun nyt olen saunonut (mies on edelleen talkoosaunassa, toivottavasti henki vielä ainakin pihisee) ja nauttinut erittäin maltillisesti virvokkeita, on mieli hyvä, lämmin ja hellä. Mikäs täällä on asuessa, kun seura on hyvää ja sitä on paljon :) Eikä niin hirveästi näissä tunnelmissa haittaa se, että keittiö vetelee viimeisiään, oma sauna puuttuu, toinen vessakin olisi kiva juttu ja että kohta tarvitsemme yhden huoneen lisää...