Vietimme eilen mukavan ja aurinkoisen päivän appiukon vanhempien mökillä Karjalohjalla. Paikka on aivan ihana: punainen hirsistä tehty rantasauna nurmikatolla melkein veden päällä, tukeva laituri, jolta voi hypätä kirkkaaseen kalliojärven veteen, saunan takana rinne, jolla kasvaa mustikoita sinisenään. Rinteen päällä päätalo, jonka aurinkoiselle terassille ei kova tuulikaan yltä ja maisemat ovat henkeä salpaavat.

Paikan omistajat, ikimummi ja ikiukki, ovat rakkaudella paikan alunperin rakentaneet ja ylläpitäneet. Ensin ostettiin kallioinen niemenkärki, jonne sauna rakennettiin. Siellä kului useampi kesä tavallisista viikonlopuista puhumattakaan neljän pienen lapsen kanssa. Maakellarissa ruuat pysyivät viileinä ja kaasukeittimellä perheenäiti valmisti ateriat kuudelle nälkäiselle. Kun lapset kasvoivat ja tilaa tarvittiin lisää, rakennettiin saunan taakse pikkumökki. Ja kun perheen isän 50-vuotispäivä lähestyi, ostettiin tonttia lisää ja rakennettiin päätalo mäen päälle. Lapset kasvoivat ja muuttivat pois kotoa, mutta etenkin kesäisin kokoonnuttiin Mukulamäkeen. Saunottiin, uitiin, syötiin hyvin. Lapset perustivat perheitä taholleen, ja pian Mukulamäen rinteellä tömistivät pikkujalat ja mustikat hävisivät lasten suihin suoraan varvuista. 

Ja nyt lapsenlapsenlapset, eli nämä meidän kolme pyörremyrskyä, pääsivät kunnolla nauttimaan Mukulamäen saunasta, mustikoista ja tunnelmasta. Päätaloon tulee vesi kaivosta, ja lämmintäkin vettä saadaan. Sähköhellalla ja -uunissa valmistuvat ruuat. Tiskikone pesee mökkiporukan astiat. Ulkohuusseja on kaksi, toinen rannassa pikkumökin tuntumassa, toinen päätalon vieressä ylhäällä. Sauna lämpiää puilla vaikka koko päiväksi, vesi pumpataan järvestä pataan ja vateihin.  Televisiota ei mökillä ole, sillä sitä ei siellä tarvita. Maisemat riittävät ajanvietteeksi, jos uiminen ja lepäily alkavat kyllästyttää.

Ikimummille ja ikiukille tämä kesä on viimeinen Mukulamäessä. Paikan ylläpito alkaa olla liian raskasta, eikä mäkisessä maastossa ole kovin helppo liikkua paikasta toiseen. Nyt mietinnässä on, mitä Mukulamäelle tapahtuu. Yhteisomistusta ei kannateta, eikä paikkaa haluttaisi ulkopuolisille myydä. Isoisovanhemmat ovat asiasta luonnollisesti suruissaan. Omin käsin tehty on kuin se viides lapsi, josta on tullut kovin rakas ja osa omaa historiaa.