Tulihan sitä sitten, vihdoinkin! Siis lunta. Ja kuulemma lisää on vielä luvassa. Alkaa olla se aika vuodesta, kun jalkakäytävät ovat vain kolmanneksen normaalileveydestään. Harmittavasti niitä myös hiekoitetaan, joten pulkalla nuorimmaisen vieminen päiväkotiin ei ole enää mikään yksinkertainen homma. 

Ei minulla ole mitään lunta vastaan. Pakkanenkin on ihan ok, sillä pukeutumiskysymyshän se vain on. Käytössä ovat siis jo olleet paksut neulepaidat, villasukat sekä toppahousut. Sormet pysyvät lämpöisinä, kun normihanskojen päälle vetää huovutetut tumput :)

Tältä meidän pihassa näyttää nyt:

Huolimaton talonmies (siis minä ;) ) jätti puutarhakalusteet terassille syksyllä. Klaffituolit laitoin kyllä kasaan ja tuulikaapin seinustalle, mutta pöytää en ehtinyt purkaa ja viedä kellariin talvisäilytykseen. Niinpä kun katolta tuli lumet alas loppiaisen jälkeen, pöytä jäi kasan alle ja toimii nyt jälkikasvun "pikku-Alppien" huippuna. Olin kesällä ajatellut kolaavani terassin lumesta sitten kun sitä tulee, mutta ajatukseksi se jäi. Katolta alashumahtava lumi vain on niin painavaa, että sitä ei normikolalla kolata. Täytyy siis odotella kevättä ja lumien sulamista itsekseen. Harmi sinänsä. Ja täytyy toivoa, että terassi on suht hyvässä kunnossa säilynyt tuolla lumien alla.

Meidän perheen lokakuun alussa alkanut juhlakausikin osoittaa päättymisen merkkejä. Hätänumeropäivänä syntynyt keskimmäinen juhli kaverisynttäreitään oikeana päivänä, mutta kakkukahvit sukulaisille ja kummeille järjestetään vasta hiihtolomaviikon päätteeksi. Sitten onkin aika hengähtää juhlien järjestämisten suhteen ja keskittyä työasioihin ;)