Olihan toisenlainen sunnuntai. Mies puuhasteli lasten kanssa, vei ne jopa tuonne ulos pakkaseen pariksi tunniksi, ja minä sain ommella. Vihdoinkin. Johan nuo kankaat ovat tuossa pinossa olleet ja koneet kaapissa pölyyntymässä. Jos rehellisiä ollaan, niin käytin _koko päivän ompelemiseen. Ja *tadaa* takki on valmis!

Ensimmäinen itseompelemani takki oli vaaleansininen. Löysin yhdestä käsityölehdestä kivan äitiystakin kaavan, ja sen mukaan ompelin ensimmäisen kantotakin itselleni ja esikoiselle. Tuotekehittely lähti siitä. Tuossa ekassa takissa kanto-osaratkaisu ei ollut mitenkään loistelias, mutta sillä pärjättiin hyvin se syksy, kun esikoinen oli alle vuoden. Talveksi tein sitten järjestyksessä toisen takin; valkoisen villakangastakin. Sama kaava, eri ratkaisu kanto-osaksi. Tämä toimi jo huomattavasti paremmin, joten ajankuluksi sitten ommella pläjäytin samanlaisen kanto-osan yhteen vanhaan talvitakkiini. Teinpä ystävällenikin samanlaisen takkikokonaisuuden :) Kuopusta varten ompelin sitten kolmannen oman takin. Edelleen sama malli, mutta nyt kanto-osa vastasyntynyttä silmälläpitäen. Kun tämä vauva olikin niin pieni, ettei hihoilla tehnyt mitään. Neljäs takki olikin sitten pusakkamallinen. Piti saada ns. välikausitakki, ja mikäs sen parempi keino sellaisen saamiseen kuin ompeleminen itse :) Tämä järjestyksessä viides omaan käyttöön ommeltu takki on tehty samoilla kaavoilla kuin tuo välikausitakkikin. Aloinkin jo kyllästyä siihen ekaan, A-linjaiseen äitiystakkiin. Tähän pusakkamalliinkin mahtuu se masu sitten, kun on kolmannen vauvan vuoro ;) Ja tuli kyllä hieno takki, vaikka itse sanonkin. Huomenna se pitää "ajaa sisään". Harmi vain, että lanka loppui kesken ennen kuin sain kanto-osaa valmiiksi. Kuopus ei siis vielä huomenna pääse mukaan kyytiin. Tai ei ainakaan tuon takin alle.

Lepopäivästä. Kyllä nyt on levännyt olo, kun on saanut touhuta omia juttuja koko päivän. Iso kiitos miehelle, joka ystävällisesti jaksoi olla lasten kanssa. No, pääseepähän huomenna töihin lepäämään, että sen puolesta kyllä jaksoi ;) Ja yksi ompeluprojekti on nyt sitten tehty. Tosin se tuntuu olevan kuin pisara meressä, niin monta juttua on vielä kesken tai suunnitelmissa. Kukakohan laittaisi vuorokauteen lisää tunteja - mielellään sellaisia, että lapset nukkuvat ne tunnit ;) - että tällainen kiireinen kotiäiti saisi tehtyä kaikki ne hommat, mitä haluaisi...