Ollaan kotona käymässä. Mies oli aiemmin luvannut mennä auttamaan tätiään omakotitalon rakennuspuuhissa, ja tänään ja huomenna hän lunastaa lupauksensa. Keskeytimme siis mökkeilyn ja tulimme käymään kotona. Ihan hyvä, saan pyykit pestyä ja kodin tuuletettua. Meillä kun on aina kesällä (varsinkin) täällä tuskasen kuuma. Ja kun ollaan lietsussa, ei ikkunoitakaan uskalla jättää auki, että vähän ilma kiertäisi.

Reissattiin tuossa viikonloppuna ja alkuviikosta. Vähän kiirettä pitää, kun nykyään meillä on kolme kesäpaikkaa, joissa pitää ehtiä käymään. Se, missä käydään eniten, on siellä Inkoon lähellä. Toiseksi eniten käydään Etelä-Savossa, Kutemajärvellä. Matka vain on melko pitkä, joten siellä ei varsinaisesti piipahdeta, vaan mennään enemmän olemaan. Kolmas, tosi kiva paikka mutta harvoin vierailtu, on Fiskarsissa, ison järven rannalla oleva appiukon vanhempien kesäpaikka. Nykyään siellä käydään lähinnä kutsusta - eli kerran kesässä - ja tänä kesänä tuo visiitti sattui viime viikonlopulle. Mitä se pitikään sisällään? Syömistä, saunomista ja uimista lähinnä :) Saunominen ja uiminen pitää toistaiseksi hoitaa porrastetusti (ts. mies vahtii lapsia kun minä saunon ja uin ja minä vahdin lapsia kun mies saunoo ja ui) suurimmaksi osaksi aikaa. Toisinaan homma hoituu kyllä ihan porukallakin, kun kuopuskin osallistuu saunomiseen - vaikkei luonnonvesissä vielä tykkääkään uida vaan lähinnä läträtä rantavedessä.
Oli mukavan lämmintä. Sekä ilma että vesi :) Kyllä kelpasi.

Alkuviikosta palattiin Inkooseen. Sama meiniki jatkui sielläkin: syömistä, saunomista ja uimista. Merivesikin oli +18-asteista, joten minäkin tarkenin uida pitkään ja hartaasti. Siellä on vanha moottorivene. Ei mikään hieno, lähinnä soutuveneestä seuraava :) Käytiin lossiasemalla ostamassa merikortti, ja päästiin oikein matkustamaan. Eilen aamulla lähdettiin päiväretkelle Porkkalaan. Kuopuksen kummitädin perheellä on siellä saari, jossa vierailtiin. Veneellä matkaan meni reilut puolitoista tuntia suuntaansa. Mikäs siinä oli seilata, kun oli tyyntä ja aurinkoista. Sisäreittiä mentiin, ja ohiajavien veneiden pärskeistä vähän kastuttiin. Rehellisyyden nimissä kerron, että vähän pelotti silloin, kun ajettiin n. 2km matka selällä. Mies kuitenkin suoriutui kipparin hommissa paremmin kuin hyvin, eikä matkan aikana tapahtunut mitään merkittävää. Perille saareen päästiin hienosti, ja päivä saaressa hujahti ohi. Mikäs siinä on ollessa, kun on hyvää seuraa, ruokaa, juomaa ja tietty se sauna ja uintimahdollisuus ;)
Illalla lähdettiin veneellä takaisin Inkooseen päin, ja paluumatkakin meni tosi hienosti. Mitä nyt kuopus vetäisi veneessä parit kunnon itkupotkuraivarit ja esikoinen nukkui koko matkan :)

En ole mikään aurinkoihminen, sillä palan herkästi. Nyt olen ollut kaukaa viisas ja lätrännyt joka päivä aurinkovoiteiden kanssa. Naamalle ja käsivarsille ynnä muille herkästi palaville paikoille olen sivellyt suojakerrointa 30 ja muualle suojakerrointa 25. Ja kas, olen päivettynyt (uskaltaisinko sanoa, että vähän ruskettunut), mutten palanut. Paitsi ihan vähän rajoista. Niin joo, ja ne aurinkolasit voimakkuuksilla ovat tosi hyvä juttu. Joka päivä taputan itseäni selkään ja kehun, miten fiksu olin, kun ne keväällä viimein hommasin :)

Viikonloppu vietettäneen jälleen Inkoossa, ja ensi viikolla mies palaa töihin. Tosin vain viikoksi. Heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa ovat sitten vielä lomaviikkoja, ja niistä ainakin toinen (tai siis se ensimmäinen) ollaan Kutemajärvellä, Kangasniemellä. Tervetuloa vain synttärikahveille, jos siellä päin sattuu joku tuttu ajelemaan ;)