Meillä on tullut tavaksi se, että kun haen lapset päiväkodista, istun kuopus sylissä päiväkodin pihalla olevalle penkille ja annan hänelle maitoa. Esikoinen tykkää lopetella leikit ihan rauhassa, ja samalla, kun kuopus on rinnalla, on minulla mahdollisuus kysellä hoitajilta etenkin kuopuksen päivän kulusta.

Esikoisen ryhmässä on yksi lapsi, joka on tosi kiinnostunut imetyksestä. Jos häntä ei ole vielä haettu, kun minä haen omat lapseni, hän tulee aina ihmettelemään kuopuksen touhuja sylissäni. Joka kerta hän on yhtä hämmästynyt, kun kerron kuopuksen ottavan maitoa rinnasta. Yleensä hän pyytää vielä näyttämään, miten homma käytännössä tapahtuu, eikä se, että hän seisoo siinä vieressä - ja usein tosi lähellä - häiritse kuopusta ollenkaan :) Sitä en tiedä, mitä hän on tästä imetyksen tarkkailemisesta kotonaan puhunut, jos on ollenkaan.

Lasten päiväkodissakin suhtaudutaan imetykseen tosi hienosti. Hoitajista on upeaa, että kuopuksella on edelleen mahdollisuus käydä rinnalla, eivätkä he esim. arastele ollenkaan silloin, kun imetän kuopusta. Mielenkiintoista on mielestäni se, että yhtään imetystarinaa en ole hoitajilta kuullut. Yleisin skenaariohan on se, että kun äiti käy imettämään lastaan, ympärillä olevat - vähänkin tutut, tai miksei vieraammatkin - naiset alkavat heti kertoa omaa imetystarinaansa. Näin ei tuolla päiväkodin pihalla ole vielä kertaakaan tapahtunut.

Lopuksi pieni, muttei suinkaan vähäpätöinen ilmoitusasia: olin asettanut itselleni pitkän aikavälin tavoitteeksi sen, että esikoinen vierottuisi rinnasta nelivuotissynttäreihinsä mennessä. Ihan sinne asti imetys hänen kohdallaan ei kestänyt, sillä nyt voin kertoa hänen vieroittuneen. No, eipä tuosta jäänyt uupumaan kuin pari vaivaista kuukautta. Pääasia on se, että sekä minä että hän itse olemme erittäin tyytyväisiä tähän yhteiseen imetystaipaleeseemme. Ja sehän se on tärkeintä :)