Torstaina lounastunnilla asioilla käydessäni "törmäsin" Helsingissä penkkariajeluihin. Hienosti oli ajelu järjestetty, kun oli ihan poliisisaattue ja kaikki :) Joku abi oli erittäin hyvä heittäjä, kun sain karkin suoraan otsaan. Nauratti vain :) Siinä sitä hulinaa katsoessani laskin hiljaa mielessäni, että omasta penkkariajelustani oli jo peräti 12 vuotta. Siis mihin ihmeeseen se aika on oikein mennyt? Ilmeisesti alan ihan oikeasti tulla vanhaksi, kun jatkuvasti päivittelen ajan kulumista ;)

Perjantaina aamulla, kun kuopuksen kanssa mentiin bussilla neuvolaan (kuopus oli ekaa kertaa noin vuoteen Sakaralla selässä - aika hurjaa sekin), tajusin vasta pois jäädessäni, että vieressäni seissyt tyttö oli Wanha. Olin ihmetellyt hienoa kampausta ja siinä olleita valkoisia helmiä. Juu, lange kabeln (kuten entinen saksanmaikkani tapasi sanoa), kun asian hiffaaminen kesti. Omista vanhojen tansseistani on kulunut peräti 13 vuotta. Ennen joulua kokeilin vanhojentanssipukuani, ja ihan hyvin se vielä päälle mahtui. Ainoastaan rintojen kohdalta oli sen verran iso, ettei sivussa oleva vetoketju mennyt ihan ylös asti kiinni. Kolmessatoista vuodessa rinnat ainakin siis ovat kasvaneet :) Mutta kyllä se puku vieläkin on tosi upea, sitä ei käy kieltäminen.

12 vuotta sitten vietin hiihtolomani nenä kirjoissa. Olin laatinut hienon lukujärjestyksen vain lukemista varten. Kaksi tuntia kerrallaan yhtä ainetta ja sitten puolen tunnin tauko. Kolme samanlaista rupeamaa päivässä. Illalla normaalit tanssiharkat ja treffit kavereiden kanssa. Tämän vuoden hiihtoloma mennee melkein samalla tyylillä: päivät luen lähdekirjoja opinnäytettäni varten tai olen opettamassa, illat hengaan kotona perheen kanssa. Niinpä niin, ei mitään uutta tämän taivaan alla :)

P.S. Kuopuksen kaksivuotisneuvola meni hyvin. Alku-ujostelun jälkeen hän suostui piirtämään, tekemään palikoista tornin ja potkimaan palloa. Pituutta oli 84cm, painoa 11,3kg. Tasaisesti kasvaa -1 -käyrällä. Ainoa harmistus tuli poliorokotteesta, mutta sekin meni nopeasti ohi, kun sai ammaa. :)