Näin se vuosi sitten vaihtui. Ammuimme muutaman raketin jo iltayhdeksän aikaan, valoimme tinaa ja poltimme tähtisädetikkuja. Lapset tykkäsivät, vaikka minulla olikin huono päivä.

Uudenvuodenlupausta en tehnyt, sillä sen pitäminen ei ole vielä koskaan onnistunut. Sen sijaan tein toivomuksen: toivoin vuoden vaihtuessa itselleni hieman pidempää pinnaa. Tämä nykyinen kun on käynyt aivan liian lyhyeksi lasten kasvaessa. Etenkin keskimmäinen osaa sitä venyttää äärimmilleen erittäin tehokkaasti...

Tuli muuten katsottua Ykköseltä uudenvuoden vastaanotto Senaatintorilla. Ei vakuuttanut, valitettavasti. Sen jälkeen olikin hyvä mennä nukkumaan :)

Ensimmäinen ärsytys tänä vuonna: miksi, oi miksi yhdyssanojen käyttö on joillekin niin kamalan vaikeaa? Lehdestä luettua "karaoke valmiudet". Lukioaikainen äidinkielen openi (joka muuten oli tosi hyvä ja tehokas - ja pidettykin vielä ;) ) sanoisi tuohon että "kahden nominatiivissa olevan peräkkäisen substantiivin kirjoittaminen erikseen on erittäin paha virhe". (Tai jotain sinne päin - onhan lukiovuosista vierähtänyt jo jokunen. Nuo oikeinkirjoitussäännöt ovat muuten vieläkin minulla jossain tallessa, kun ne tuli kirjoitettua vihkoon silloin aikoinaan open sanelusta.) Rapun ilmoitustaululta bongattua: "joulu ja uuden vuoden aaton sauna vuorot". Voi elämä!!