Reilun parin viikon kuluttua äänestetään uudet ihmiset eduskuntaan. Tai no, uudet ja uudet. On varmaan melko todennäköistä, että suurin osa samoista vanhoista jatkaa siellä uudessa pestissään. Joka tapauksessa, vaalilupauksia satelee oikealta ja vasemmalta - myös imetysrintamalla. Imetyksen tuki ry on järjestänyt jo pari "vauvojen vaalitenttiä", joissa on tentattu ehdokkailta imetyspoliittisia asioita. Vauvojen puolesta. Viimeisin vaalitentti on Hämeenlinnassa 5.3., jos asia kiinnostaa *vink vink*. Aiheeseen liittyen samainen yhdistys on tarjonnut ehdokkaille väylän tuoda julki imetyspoliittisia kannanottojaan. Erittäin mielenkiintoista luettavaa!

Täytyy sanoa, että itse en noiden kannanottojen perusteella suurinta osaa kyseisistä ehdokkaista äänestäisi. Lähes jokainen tekee selväksi sen, että imetyksen hyödyistä tulisi "valistaa" kunnolla ja perusteellisesti, mutta vain pari puhuu myös siitä, mistä ja miten pitäisi saada apua ongelmatilanteissa. Paljonpa se ketään lohduttaa, että joka tuutista toitotetaan imetyksen ja äidinmaidon hyödyistä, mutta jos on imetyksen suhteen ongelmia, juuri kukaan ei kerro, miten niistä voi selvitä. Karkeana vertauksena äkkipäätä tulee mieleen hieno laite, jota olisi hyvä ja suositeltava käyttää, mutta kukaan ei anna manuaalia tai tule näyttämään, miten ihmeessä tuo niin verraton laite oikein toimii. Ja jotta ei totuus unohtuisi, niin "imetys ei ole äitiyden mitta" ja "jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu, äitejä ei tule siksi syyllistää".

Plaa, plaa, plaa.

Enkä muuten varmasti äänestäisi ihmistä, joka kirjoittaa yhdys sanat erikseen!

Unohdetaan vaalit hetkeksi. Toinen mielenkiintoinen asia on esikoisen korva. Kävimme tänään korvalääkärillä kuulemassa edelliskäynnin kuulotutkimuksen ja tietokonekuvauksen tulokset. Kuulo on normaali tuonikäiselle. Tietokonekuvauksesta selvisi, että vasemmassa korvassa on "helmi". Kun hyssytin vauvaa liinassa ja yritin pitää keskimmäistä karkaamasta tutkimushuoneesta, lääkäri selitti, että tärykalvon pinnalla on helmiäistä, joka on jäänne sikiöajalta. Käytännössä pieni määrä ihon pintasolukkoa ei ole löytänyt paikkaansa vaan jäänyt korvaan. Ja nyt se pitäisi poistaa. Kuulemma näitä tapauksia on Suomessa 1-2 vuodessa, että siinä mielessä harvinainen juttu. Ja korvaleikkaus on edessä toivottavasti jo ennen kesää, viimeistään kuitenkin syksyllä. Ei siis ollut liimakorva, vaan helmikorva. Heh.

Ai niin, blogi ennätti kuin huomaamatta täyttää kunnioitettavat kaksi vuotta. En tarjoa kakkukahveja kenellekään, sillä tässä huushollissa kakun leipomiseen ei ole aikaa. Hyvä, että ennättää aamuisin teen hörppiä ennen kuin härdelli alkaa. Ja onpa muuten mukavaa, kun lapset ovat alkaneet herätä aamuisin noin klo 7.30. *haukotus* Tosin menevät kyllä sitten nukkumaan jo klo 20, mikä on loistava juttu äidin oma aika huomioon ottaen ;) Osaisipa sitä itsekin mennä hieman aikaisemmin nukkumaan...