Vihdoinkin saatiin tänne lunta! Tunnelma on ihan eri, eikä väsymyskään niin paina - tosin siihen saattaa olla osuutensa n. 12 tunnin yöunilla.

Oltiin lasten kanssa jo eilen pulkkamäessä. Esikoinen on vanha tekijä, ja laskee Stigallakin tosi hienosti. Ja muistaa sekä jarruttaa että ohjata. Kuopus ihmetteli hetken sitä valkoista tavaraa, mitä oli maassa, mutta hyvin nopeasti tajusi, mitä pulkalla oli tarkoitus tehdä. Voi sitä iloa ja riemua, kun pulkka sai vauhdin alleen ja lapset liukuivat pienen mäen ylhäältä alas! Kun reilun tunnin mäenlaskun jälkeen tuli aika lähteä sisälle syömään, sain käyttää kaikki diplomaatin taitoni saadakseni etenkin kuopuksen sisälle.

Tänään ovat ulkona miehen kanssa, ja pulkkamäkeen olivat jälleen menossa. Kuopuksenkin saa pukemaan reippaasti, kun kertoo, että lähdetään pulkkailemaan :) Harmi, että säätiedotus lupaa plussaa jo ensi viikon alkuun. Hei hei sille lumelle, siis.

Ensimmäisen adventin kunniaksi päätin tänään laittaa jouluvalot parvekkeelle. Ihan kirjaimellisesti jouluvaloiksi en niitä miellä, vaan ylipäänsä piristykseksi tuonne marraskuun pimeyteen. Onkin ollut mukava tulla iltaisin harkoista kotiin, kun vähän joka puolella on noita valoja näkynyt. Itse tykkään niistä perinteisistä keltaisista valoista, enkä suoraan sanottuna ymmärrä etenkään vilkkuvia värivaloja. Mutta kukin taplaa tyylillään. Naapuritalossa on nyt jo kova kilpavarustelu meneillään, ja tuntuu, että joka ilta parilla parvekkeella valot vain lisääntyvät. On poroa, valopalloa, lumihiutaletta ja vaikka mitä. Meillä perinteiset jouluvalot, ne keltaiset pienet lamput, kiedotaan appiukolta lahjaksi saadun muovikuusen ympärille ja kuusi laitetaan parvekkeelle (ei muovikuusta sisälle meille, kiitos vain). Yksinkertainen on kaunista, sano :)