Niin se sitten alkoi, arki. Tätä kirjoitan koululla. Päätin tulla heti ekana päivänä ilmottautumaan, niin ei tarvitse täällä sitten myöhemmin ravata.

Lapset vein aamulla päiväkotiin. Vaikka esikoinen oli odottanut ekaa päiväkotipäivää loman jälkeen innolla, hän oli kuitenkin tosi vaisu, kun mentiin ovesta ulos. Kuopus oli hyvin itkuinen jo silloin, kun mies lähti töihin. Pahalta tuntui viedä hänet päiväkotiin, ja itkemäänhän hän jäi, kun sieltä koululle lähdin :(

Tämä päivä meneekin itselläni lähinnä asioiden järjestelyyn kuin opinnäytteen kirjoittamiseen. Ilmottautumisen lisäksi ajattelin piipahtaa lankakaupassa ;) Lisäksi pitänee hoitaa kaikki opiskelijakorttiasiat sun muut.

Kovin mielelläni olisin kotiäitinä. Tunnustan kuitenkin, että 100-prosenttista kotiäitiyttä en jaksaisi. Jos vaikka saisi lapset pari kolme kertaa viikossa kerhoon, joka kestää pitempään kuin 1,5 tuntia kerrallaan. Tai ennemminkin puistotädille pariksi tunniksi kolme kertaa viikossa. Juuri tällä hetkellä (ja myöhemminkin, kun tarkemmin ajattelen) pihalla ja puistossa seisottu aika menee täysin hukkaan. Tai no, nythän pystyn vielä neulomaan pihallakin, mutta villatumput kädessä talvipakkasilla se on huomattavasti vaikeampaa. Voisin todellakin maksaa jollekin lasteni "ulkoiluttamisesta". Kotikaupunkini vain ei tunne sellaista palvelua kuin puistotädit, harmi kyllä. Kerho on siinä mielessä tyhmä, että siellä ollaan sisällä. Sisällähän nuo saavat leikkiä aina kun haluavat. Ei siis enempää sisälläleikkimistä - ei edes maksusta. Siinä myös päiväkodin hyvä puoli: siellä ulkoillaan kaksi kertaa päivässä sisäleikkien lisäksi. Ja ruokaakin saa :)