Pakkanen siis. Vaikka näitä kirpeitä pakkaspäiviä ei vielä montaa olekaan ollut, olen siitä huolimatta mennyt niiden määrässä totaalisen sekaisin. Itseäni pakkanen ei kauheasti liikuta. Pukeutumiskysymyshän se on :) Ja siskolta pari vuotta sitten joululahjaksi saamani mustat huopikkaat ovat tulleet tarpeeseen, kiitos siis niistä :) Enemmän minua huolettaa lasten pukeutuminen. On villahousua, villapaitaa, villasukkaa, mutta siitä huolimatta etenkin kuopuksella on aina sormet ja varpaat kylmät. Usein jopa jäässä. Joululahjaksi ostin molemmille kalliit lampaanturkisrukkaset, mutta ei näillä pakkasilla nekään pidä sormia lämpimänä. Eivätkä kengät - vaikka niitä lämpökengiksikin kehutaan - ole itse asiassa kovinkaan lämpöiset. Kylmä tulee pohjan kautta, eikä sille oikein voi mitään, kai. Onneksi nuo eivät nyt niin hirveästi näillä paukkupakkasilla ulkoile, kun päiväkodissakin ovat koko päivän sisätiloissa. Mutta jos jo kotimatkalla tulee kylmä, niin huolestuttavaahan se on. Ei meidän kotimatka nyt niiiiin pitkä ole, vaikka onkin keskimääräistä pidempi.

Nyt on työn alla molemmille lapsille tumput. Koulun läheltä löysin uuden käsityöliikkeen, josta ostin huopuvaa villalankaa. (Olisin ostanut paljon muutakin, sillä olo oli kuin lapsella karkkikaupassa, mutta johonkin se raja oli vedettävä :) ) Toivon todella, että tumpuista tulisi sen verran lämpöiset, että auttaisivat tähän sormienjäätymisongelmaan. Kenkiin pitää keksiä vielä jotain. Voisin tietysti neuloa kaksi isoa levyä, jotka huovuttaisin, ja joista sitten leikkaisin ja saumurilla huolittelisin pohjalliset...